Liigan sarjataulukko on jokaisen suomalaisen jääkiekkofanin keskeinen työkalu. Se kertoo yhdellä silmäyksellä, miten joukkueet ovat menestyneet ja ketkä ovat matkalla pudotuspeleihin.

Sarjataulukko on kuitenkin enemmän kuin lista pisteitä. Kun ymmärtää, miten pisteet muodostuvat, miten pudotuspelipaikat ratkeavat ja mitä tilastot kertovat, seuraamisesta saa paljon enemmän irti.

Tässä artikkelissa käydään läpi Liigan pistejärjestelmä, pudotuspeliviivan merkitys, tasapisteiden ratkaiseminen sekä keskeiset tilastot, joilla joukkueen kuntoa voi arvioida. Lisätietoa itse sarjasta löydät myös SM-liiga-oppaastamme.

Pistejärjestelmä ja otteluiden arvo

Liigan sarjataulukko perustuu kolmen pisteen järjestelmään, joka kannustaa joukkueita ratkaisuihin jo varsinaisella peliajalla. Varsinaisen peliajan voitosta saa täydet kolme pistettä, ja häviäjä jää ilman pisteitä.

Jos ottelu on tasan 60 minuutin jälkeen, pelataan viiden minuutin 3-on-3-jatkoaika äkkikuolemaperiaatteella, ja tarvittaessa voittaja ratkaistaan voittomaalikilpailussa. Tällöin voittaja saa kaksi pistettä ja häviäjä yhden. Näin molemmat joukkueet varmistavat tasatilanteessa vähintään yhden pisteen.

Tämä luo taulukkoon mielenkiintoista dynamiikkaa: varsinaisella peliajalla saavutetut ”kolmen pisteen illat” ovat arvokkaita, kun joukkueet kurovat eroja kiinni.

Pudotuspelipaikat ja sarjan rakenne

Runkosarjan aikana katseet kääntyvät pudotuspelipaikkoihin. Nykyisessä järjestelmässä runkosarjan neljä parasta joukkuetta etenee suoraan puolivälieriin. Sijoille 5–12 sijoittuneet pelaavat villi kortti -kierroksen (paras viidestä), jossa ratkeaa neljä viimeistä puolivälieräpaikkaa.

Taistelu villi kortti -paikoista on usein kauden jännittävintä seurattavaa, sillä keskikastin joukkueiden erot voivat olla hyvin pieniä. Paikka pudotuspeleissä on joukkueille tärkeä sekä urheilullisesti että taloudellisesti.

Toisin kuin ennen, Liiga on nykyään avoin sarja, jossa on nousu ja lasku Mestiksen kanssa. Tämä tuo myös sarjataulukon häntäpäähän omat jännitteensä kauden loppua kohden.

Tasapisteet ja sijoitusten ratkaiseminen

Kun kaksi tai useampi joukkue päätyy tasapisteisiin, sijoitus ratkaistaan tietyssä järjestyksessä. Ensin katsotaan tietysti pisteet, ja niiden ollessa tasan siirrytään seuraaviin kriteereihin.

Ensimmäinen erotteleva tekijä on kolmen pisteen voittojen eli varsinaisen peliajan voittojen määrä. Tämä korostaa varsinaisella peliajalla saavutettujen voittojen arvoa. Jos nekin ovat tasan, vertaillaan maalieroa, sitten tehtyjä maaleja ja viimeisenä joukkueiden keskinäisiä otteluita.

Tämä järjestys palkitsee joukkueita, jotka voittavat ottelunsa selkeästi varsinaisella peliajalla, eivät vain jatkoajoilla.

Kotiedun merkitys

Kotietu on yksi runkosarjamenestyksen halutuimmista palkinnoista. Sarjataulukon kärkijoukkueet saavat kotiedun pudotuspeleihin, mikä tarkoittaa, että mahdollinen ratkaiseva ottelu pelataan omassa hallissa.

Kotiedun merkitystä korostavat yleisön tuki, tuttu kaukalo ja matkustamisen välttäminen. Kotijoukkueella on myös viimeinen vaihto-oikeus, jolloin valmentaja voi reagoida vastustajan pelaajavalintoihin. Tilastollisesti kotijoukkueet menestyvät keskimäärin vierasjoukkueita paremmin, mikä tekee kärkisijoista tavoittelemisen arvoisia.

Kuntopuntari ja vireystilan seuranta

Kokonaissarjataulukko ei aina kerro koko totuutta joukkueen nykykunnosta. Siksi käytetään kuntopuntaria, joka listaa joukkueiden suoritukset esimerkiksi viiden tai kymmenen viimeisen ottelun ajalta.

Joukkue voi olla sarjataulukon kärjessä mutta kuntopuntarin hännillä, mikä voi viitata heikkoon jaksoon tai loukkaantumisiin. Toisaalta taulukon häntäpään joukkue voi olla kuntopuntarin kärjessä, mikä ennakoi nousua. Kuntopuntari onkin hyödyllinen työkalu, kun arvioi joukkueen suuntaa juuri tällä hetkellä.

Maaliero ja tilastollinen analyysi

Maaliero – tehdyt maalit miinus päästetyt maalit – on hyvä mittari joukkueen todellisesta tasosta. Vaikka joukkue sijoittuisi korkealle, lähellä nollaa oleva maaliero voi kertoa, että menestys perustuu tiukkoihin voittoihin. Suuri positiivinen maaliero taas kertoo hallitsevista peliesityksistä.

Erikoistilanteet, ylivoima (YV) ja alivoima (AV), ratkaisevat usein tiukkoja otteluita. Kärkijoukkueet ovat tavallisesti vahvoja vähintään toisessa näistä. Tehokas ylivoima tuottaa maaleja ratkaisuhetkillä, kun taas tiivis alivoima turvaa johdon.

Myös pistekeskiarvoa (pisteet jaettuna pelatuilla otteluilla) käytetään, erityisesti jos joukkueet ovat pelanneet eri määrän otteluita. Se antaa vertailukelpoisemman kuvan tilanteesta kesken kauden, kun otteluita voi olla pelaamatta eri määrä.

Usein kysytyt kysymykset

Miten Liigan sarjataulukko ratkaistaan tasapisteissä?

Ensin katsotaan pisteet, sitten kolmen pisteen voitot, maaliero, tehdyt maalit ja viimeisenä keskinäiset ottelut.

Ketkä etenevät pudotuspeleihin?

Neljä parasta etenee suoraan puolivälieriin. Sijoille 5–12 sijoittuneet pelaavat villi kortti -kierroksen, josta ratkeaa neljä viimeistä puolivälieräpaikkaa.

Kuinka monta pistettä voitosta saa?

Varsinaisen peliajan voitosta saa 3 pistettä. Jatkoajalla tai voittomaalikilpailussa voittaja saa 2 pistettä ja häviäjä 1 pisteen.

Kuinka monta joukkuetta Liigassa pelaa?

Kaudella 2025–26 Liigassa pelaa 16 joukkuetta. Kaudeksi 2026–27 sarja laajenee 17 joukkueeseen.

Mitä pistekeskiarvo tarkoittaa?

Pistekeskiarvo kertoo, montako pistettä joukkue on kerännyt keskimäärin peliä kohden. Sitä käytetään vertailuun, jos joukkueilla on eri määrä pelattuja otteluita.

Mikä palkinto runkosarjan voittajalle jaetaan?

Runkosarjan voittaja palkitaan Harry Lindbladin muistopalkinnolla. Itse mestaruudesta pelataan pudotuspeleissä Kanada-maljasta.

Onko Liiga avoin sarja?

Kyllä. Liiga on nykyään avoin sarja, jossa on nousu ja lasku toiseksi korkeimman sarjatason Mestiksen kanssa.